Näkövammaisten jääkiekko pudotetaan historiallisesti jäähän Suomessa – Aisti Sport mukana

Teksti: Markus Tihumäki ja Antti Latikka

Kuvat ja videot: Samuli Harjunen

Oli elokuu vuonna 2018. Kanadalaisten näkövammaisten jo perinteinen ‘blind hockey development camp’ -kiekkoleiri oli käynnistymässä Kanadan Vancouverissa Fortius Sport Centressä. Antti Latikka ja Markus Tihumäki olivat pelailleet jääkiekkoa viimeksi vuosia sitten. Latikka yritti sinnitellä heikolla näöllään koululiikunnassa näkevien mukana ja vastaavasti Tihumäki vielä nähdessään yläkouluikäisenä. Ensimmäinen näkövammaiskiekon lajikokeilu oli Suomen maalipallomaajoukkueiden leirillä syksyllä 2016, kun yksi kiekko oli saatu lahjaksi Vancouverin maalipalloturnauksesta. Kiekkoleirillä 2018 Fortius Centren jäähallin käytävällä lätkäkassia vetäessä molemmat tunsi, että nyt tapahtuu jotain ainutlaatuista. Näkövammasta huolimatta voi olla jääkiekkoilija. Nyt tämä tunne on tuomassa lajia Suomeen.

Mitä on näkövammaisten jääkiekko?

Näkövammaiskiekko (blind hockey) on Kanadassa 70-luvulla kehitetty laji, jossa maalivahdit ovat sokeita, mutta kenttäpelaajat saavat pelata jäljellä olevalla näkökyvyllään. Näkövammaisten jääkiekkoa pelataan metallilevyistä valmistetulla ontolla erikoiskiekolla, joka sisältää kuulalaakereita. Kiekon koko on lähes kuusinkertainen normaaliin jääkiekkoon, mikä auttaa heikkonäköisiä näkemään sen. Kuulalaakerit puolestaan mahdollistavat kiekon kuulemisen. Maalit sen sijaan ovat noin 30cm normaalia maalia matalammat. Lisäksi lajissa noudatetaan joitain erikoissääntöjä, kuten taklauskieltoa ja syöttöpakkoa maaliyrityksessä puolen kentän jälkeen. Tuomari käyttää elektronista pilliä, joka ilmaisee maalinteon sallituksi ja maalivahdin koskemattomuus on ehdoton.

Lajia harrastettiin Kanadassa pitkään paikallistasolla, kunnes 2010-luvun taitteessa Mark DeMontis perusti Courage Canada -järjestön. Sen ansiosta lajia alkoi levitä, ja ryhdyttiin järjestämään kansallisia leirejä sekä turnauksia. Nykyään lajilla on eritasoista toimintaa niin Kanadassa kuin Yhdysvalloissa, molemmissa noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Yhdysvalloissa toimintaa on jo useissa NHL-seuroissa, joista esimerkkeinä Chicago Blackhawks, St. Louis Blues, Pittsburgh Penguins ja Minnesota Wild.

Vuonna 2018 USA:n ja Kanadan kansalliset lajiliitot ottivat lajin osaksi huippu-urheilutoimintaa. Samana vuonna muodostettiin viralliset maajoukkueet ja järjestettiin ensimmäiset maaottelut. Vuonna 2019 lajia kokeiltiin Iso-Britanniassa ja Venäjällä. Nyt se rantautuu Suomeen. Laji pyrkii lähitulevaisuudessa ensimmäiseen neljän maan turnaukseen sekä hakemaan paralympiastatusta jopa jo vuodelle 2030.

Lue lisää lajin historiasta sekä Kanadan kiekkoleiristä Airut-lehden artikkelista

’Näkövammaisten jääkiekko on nouseva laji’

Aisti Sport järjestämässä pohjoismaiden ensimmäistä näkövammaiskiekkoleiriä

Pohjoismaiden ensimmäinen ja osallistujissa mitattuna jopa koko Euroopan suurin näkövammaisten jääkiekkoleiri järjestetään Liikuntakeskus Pajulahdessa 31.1.-2.2.2020. Aisti Sportin perustajajäsen Markus Tihumäki sekä jäsenet Antti Latikka ja Samuli Harjunen johtavat Aistin logon alla näkövammaiskiekkoilua Suomeen. Myös Harjunen oli mukana Kanadassa koulutusmatkalla jääkiekkoleirillä syksyllä 2018 avustajan roolissa.

Pajulahden kiekkoleiri on avoin kaikille näkövammaisille ja keräsi lopulta lähes 30 ilmoittautunutta pelaajaa. Leirin tarkoitus on pilotoida laji Suomeen ja tutustuttaa suomalaiset näkövammaiset lajiin ja jääkiekkoharrastusmahdollisuuden pariin. Leiriyhteistyössä on kansainvälinen näkövammaiskiekkoliitto IBIHF, jonka toiminnanjohtaja Matt Morrow saapuu leirille yhdessä neljän muun alan ammattilaisen kanssa. Heistä kolme on maajoukkuetason näkövammaiskiekkoilijoita. Viikonlopputapahtumaa sponsoroi Sokeain lasten tukisäätiö, Suomen näkövammaissäätiö, Annanpura Oy sekä Aivela Oy.

Lajin tavoitteena on jäädä Suomeen

Jääkiekkoleiri on herättänyt suuresti kiinnostusta näkövammaisharrastajien keskuudessa. Osa leirille osallistuvista näkövammaisista on lapsia, osa aikuisia aina 8-vuotiaasta 60. ikävuoteen. Osa ilmoittautuneista on pelannut jääkiekkoa seurajoukkueissa, mutta menettänyt näköään tai näkönsä ja sen myötä joutunut lopettamaan lajin harrastamisen. Syntymästään asti näkövammaisilla puolestaan on ollut olemattomat mahdollisuudet edes pyrkiä jääkiekkoilijaksi. Näkövammaiskiekko tarjoaa mahdollisuuden harrastaa Suomen seuratuimman urheilulajin parissa. Tapahtuman iso periaate on ”kiekko kuuluu kaikille.” Tavoitteena onkin istuttaa laji Suomeen ja saada kiekkoseuroja yhteistyöhön, jonka kautta sen säännöllinen harrastaminen tulisi mahdolliseksi.

Riittäisikö harrastajia, kun pienessä maassa näkövammaiset jakautuvat osaksi laajalti ympäri maata?

Jo nyt ilmenneen kiinnostuksen pohjalta vaikuttaa siltä, että harrastaminen ei kaadu harrastajiin. Yksinkertaisuudessaan laji ei ole vain näkövammaisille, vaan myös näkevät voivat pelata ja kasvattaa siten pelaajamääriä. Pohjois-Amerikassa näkövammaisten jääkiekkotoiminta käynnistettiin nimenomaan yhteistyössä yksittäisten näkevien kiekkoilijoiden kanssa. Näkevät saavat harrastaa jääkiekkoa ja samassa tuoda lisää pelaajia harjoituksiin. Se on inkluusiota parhaimmillaan.

Näkövammaisten jääkiekkoleiristä ja lajin tulevaisuudesta tullaan kuulemaan vielä. Näkövammaiskiekko Suomi -facebook-sivu on hyvä paikka seurata tapahtumia.

Aisti Sport kulkee ylpeänä mukana lajin tuonnissa Suomeen.

Alla olevilla videoilla ensimmäisessä videossa rangaistuslaukauskilpailussa ratkaiseva maaliyritys, jonka maalivahti torjuu päättäen ottelun. Toisessa videossa pelitilannevideota hyökkäystilanteesta. Videot kuvattu syksyllä 2018 ’Canadian blind hockey development camp’ -kiekkoleirillä.