Blogi: Harrastuksena maalipallo

Teksti: Eemi Utriainen
Kuvat: Katri Utriainen, Visa Mikkola

Eemi poseeraa graffittiseinän edessä. Hänellä on päässään Aistin cap-lippalakki ja yllään monivärinen hihaton urheilupaita.


Eemi Utriainen on 12-vuotias, vuonna 2006 syntynyt aktiivinen näkövammainen nuori Järvenpäästä. Hän aloitti maalipallon harrastamisen 11-vuotiaana kesällä 2018, ja kirjoittaa mikä tekee harrastuksesta tärkeän juuri hänelle. Utriaisella on synnynnäinen kaihi, joka aiheuttaa heikkonäköisyyden.



Harrastuksena maalipallo

Pienempänä pääsin kokeilemaan maalipalloa perheleireillä (Näkövammaiset lapset Ry). Eräällä kesäleirillä ohjaajana oli Miika (Honkanen), joka veti maalipalloa. Leirillä Miika suositteli, että minun kannattaisi käydä Aistin treeneissä kokeilemassa. Samana kesänä menin käymään treeneissä, minkä kautta innostuin vielä enemmän maalipallosta ja rupesin harrastamaan sitä. Käyn Aistin treeneissä, koska siellä on todella positiivinen ja kannustava ilmapiiri. Treeneissä harjoitellaan pelitekniikkaa ja ryhmässä pelaamista. Maalipallon pelaamisen lisäksi treeneissä myös vaihdetaan kuulumisia ja vitsaillaan paljon.


”Välillä laji on rankka, mutta jos voitat rankan pelin tai turnauksen niin jälkeenpäin siitä tulee vain hyvä mieli”


Vaikka olen nuorin Aistin treeneissä käyvä pelaaja, muut ottavat silti minut huomioon eivätkä heitä minulle täydellä voimalla, mutta silti niin kovaa, että olen oppinut paljon. Välillä laji on rankka, mutta jos voitat rankan pelin tai turnauksen niin jälkeenpäin siitä tulee vain hyvä mieli. Aistin harjoitusten lisäksi olen käynyt myös erilaisissa turnauksissa, esimerkiksi 2vs2-turnauksessa ja Junior Gamesissa joukkueeni kanssa. Tämän lajin myötä olen saanut paljon uusia ystäviä ja parin niiden kanssa olemme perustaneet joukkueen. Tällä joukkueella voitimme Junior Games -maalipalloturnauksen 2019. Suosittelen maalipalloa kaikille, jotka haluavat lajin, jossa pääsee urheilemaan ja pitämään hauskaa kavereiden kanssa.

Tilannekuva, jossa Eemi on juuri heittänyt pallon.