Virallisten näkövammaiskiekon sääntöjen (2019) tiivistelmä

Lähde: International blind ice hockey federation (IBIHF), päivitetyt viralliset säännöt vuodelta 2019

Koonnut ja suoment. Antti Latikka

Johdanto

Näkövammaiskiekko on lähes samanlainen laji kuin perinteinen jääkiekko. Lajiin on tehty vain muutamia sovelluksia, jotta laji olisi mahdollisimman esteetön sokeille ja heikkonäköisille. Kaikilta muilta osin käytetään kansainvälisen jääkiekkoliiton (IIHF) sääntöjä. Suurimpana sovelluksena on äänekäs metallinen kiekko, joka on isompi ja hitaampi kuin perinteinen kiekko. Lajia on pelattu Kanadassa vuodesta 1972 ja Yhdysvalloissa vuodesta 2014. Nykyään järjestetään säännöllistä toimintaa 20 seurassa sekä 4 vuosittaista tapahtumaa ja osallistujia on satoja kaikenikäisiä.

Tällä hetkellä Kanada ja Yhdysvallat ovat ainoat, jotka pelaavat maajoukkueilla säännöllisiä otteluita. Pohjois-Amerikan tapahtumiin on osallistunut useita eurooppalaisia pelaajia ja Suomi, Iso-Britannia sekä Venäjä tekevät töitä aloittaakseen maajoukkuetoiminnan. Kansainvälisen näkövammaiskiekkoliiton tavoite on auttaa vähintään 6 uutta maata aloittamaan maajoukkuetoiminta, jotta voitaisiin järjestää maailmanmestaruuskisat sekä hakea paikkaa talviparalympialaisissa.

Tämä dokumentti on ”Viralliset näkövammaiskiekon säännöt”, jotka tulevat voimaan 1.7.2019. Näitä sääntöjä tulee käyttää kansainvälisissä näkövammaiskiekon turnauksissa. Säännöt sisältävät kansainvälisen näkövammaisten urheilun kattojärjestön (IBSA) luokittelujärjestelmän, joka on kansainvälisen paralympiakomitean hyväksymä ja käytössä kaikissa kansainvälisissä näkövammaislajien kilpailuissa. Näkövammaiskiekon harrasteotteluissa saatetaan tapahtuman luonteen mukaan poiketa näistä säännöistä. Erityisesti luokittelu- ja pisteytysjärjestelmää sovelletaan tai ei käytetä kansallisten mestaruuskisojen sekä kansainvälisten otteluiden ulkopuolella. Joukkueiden koko ja peliformaatti saattavat myös ei-kilpailullisissa turnauksissa poiketa. Turnauksen organisointikomitealta saa lopullisen tiedon käytettävistä säännöistä ja peliformaatista.

Näkövammaiskiekon virallinen kieli on englanti. Käännöksissä tapahtuneiden eroavaisuuksien sattuessa pidetään englanninkielistä versiota oikeana. (Huom. Tämä ei ole ammattilaisen tekemä virallinen käännös, vaan ensimmäinen tiivistelmäversio säännöistä suomeksi.)

Peliformaatti (Poiketen IIHF RULE 43 ja 44)

Jokainen peli sisältää vähintään 5 min lämmittelyä ja 3×12 min erää tehokkaalla peliajalla. Erätauko kestää 15 min, minkä aikana kenttä jäädytetään. Tasapeliin päättyessä pelataan 5 min 4vs4 jatkoaika kultaisen maalin säännöllä ja sen jälkeen rangaistuslaukauskilpailu tarvittaessa.

Turnausformaatti (IIHF Three point system)

Turnauksessa pisteytysjärjestelmä on IIHF:n sääntöjen mukainen. 3 pistettä varsinaisella peliajalla voitosta, 2 pistettä jatkoajalla tai rangaistuslaukauksilla voitosta, 1 piste jatkoajalla tai rangaistuslaukauksilla häviöstä, 0 pistettä varsinaisella peliajalla häviöstä.

Pelaajien määrä (Poiketen IIHF RULE 24)

Joukkue voi pukea maksimissaan 13 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia peliä kohden.

Tuomarijärjestelmä (Poiketen IIHF RULE 4)

Otteluissa käytetään 3 tuomarin järjestelmää sisältäen 2 päätuomaria ja 1 linjatuomarin.

Luokittelu

Kansainväliseen näkövammaiskiekkoon soveltuvan vamman määrittelee kansainvälisen näkövammaisten urheilun kattojärjestön (IBSA) luokittelu kolmeen eri näkövammaluokkaan.

B1 = sokea, ei valon havaitsemista kummassakaan silmässä, eikä kykyä havaita kädenliikkeitä miltään suunnalta tai etäisyydeltä.

B2 = vaikeasti heikkonäköinen, joka pystyy erottamaan kädenliikkeet näöntarkkuudella 2/60 (Visus 0,03) ja/tai näkökenttä on alle 5 astetta, pääsääntöisesti tarvitsee avustajaa liikkumiseen vieraissa paikoissa, tässä luokassa voi olla monia erilaisia näkökykyä rajoittavia tekijöitä.

B3 = heikkonäköinen, jonka näöntarkkuus on vähintään 2/60 (Visus 0,03) ja enintään 6/60 (Visus 0,1) ja/tai näkökenttä on yli 5 astetta, mutta alle 20 astetta, osa tarvitsee avustajaa liikkumiseen vieraissa paikoissa, tässä luokassa voi olla monia erilaisia näkökykyä rajoittavia tekijöitä.

Pisteytysjärjestelmä

Järjestelmällä pyritään siihen, että kentällisillä on mahdollisimman yhdenvertainen näkökyky, jolloin taito sekä suorituskyky määrittelisivät paremmuuden. Pelaajat pisteytetään heidän luokituksensa mukaan: B3-pelaajat ovat 3 pistettä, B2-pelaajat ovat 2 pistettä ja B1-pelaajat ovat 1 piste. Maalivahtien luokituksen täytyy olla B1. Kentällä olevat joukkueen 6 pelaajaa (maalivahti mukaan lukien) saavat olla yhteensä 14 pistettä. Esimerkiksi 3XB3 + 2XB2 + 1xB1 (maalivahti). 4 pelaajan alivoimalla joukkueella saa olla 11 pistettä ja kolmen pelaajan alivoimalla pisteitä saa olla 8. Ottamalla maalivahdin pois joukkue saa kentälle 6. kenttäpelaajan ja käyttää 16 pistettä.

Erikoisvälineet

Kiekko

Näkövammaiskiekossa käytetään erikoisvalmisteista metallikiekkoa. Kiekko kolhiintuu herkästi ja kiekon pitämä ääni on erittäin tärkeä pelaajille, joten tuomarilla on tärkeä tehtävä vaihtaa kiekko, jos se on käyttökelvoton. Kiekon ominaisuudet viralliselle vuoden 2019 mallille ovat:

Materiaali: 20 Gaugen teräslevyä (paksuus 0,911 mm)

Halkaisija: 14 cm

Korkeus: 4,8 cm

Paino: 340–350 g

Muoto: Ontto suorakulmainen ympyrälieriö

Väri: Musta

Sisältää: 8 kpl teräksisiä kuulalaakereita halkaisijaltaan 0,9525 cm

Maali

Maali on muilta osin IIHF säännön 20 mukainen, mutta maalin korkeus on 91 cm perinteisen 122 cm sijasta.

Peliasut

Pelaajien tulee käyttää IIHF säännön 40 mukaista peliasua. Kotijoukkueeksi nimetyn tulee käyttää tummaa peliasua ja vierasjoukkueeksi nimetyn mahdollisimman kirkasta peliasua (keltainen ja oranssi suositeltuja) mahdollisimman suuren kontrastin varmistamiseksi. Valkoisia peliasuja ei tule koskaan käyttää näkövammaiskiekossa. Turnausjärjestäjän tulee hyväksyä kaikki peliasut.

Värilliset kypärät

Pistelaskujärjestelmän vuoksi pelaajien tulee käyttää värikoodattuja kypäriä luokituksensa mukaisesti. B3-pelaajat käyttävät mustia kypäriä, B2-pelaajat käyttävät valkoisia kypäriä ja B1-kenttäpelaajat käyttävät punaisia kypäriä. Maalivahtien maski voi olla minkävärinen tahansa, koska maalivahtien tulee olla B1-luokassa.

Maalivahtien silmäsuojat

Kaikkien maalivahtien tulee käyttää sokeuttavaa silmäsuojia kypärän alla, jotta kaikkien maalivahtien näkökyky on tasavertainen.

Syöttöpilli

Tuomareilla tulee olla elektroninen pilli, jolla he ilmoittavat ”Syöttösäännön” toteutumisesta. Virallisena näkövammaiskiekon syöttöpillinä toimii FOX 40 elektroninen pilli asetuksella 2.

Sovellettavat säännöt

Puolustettava pääty (Poiketen IIHF RULE 50)

Joukkueet eivät vaihda puolustettavaa päätyä erien välissä, vaan pelaavat koko pelin puolustaen vaihtopenkkinsä puoleista päätyä. Jos tuomari havaitsee, että toinen joukkue saa etua puolustaessaan vain toista päätyä, voidaan toista erää varten päätyjä vaihtaa, jolloin joukkueet vaihtavat myös vaihtopenkkejä.

Vartalotaklaukset (IIHF RULE 169)

Vartalotaklaukset on näkövammaiskiekossa kielletty. Vartalotaklaus: Pelaajat saavat tavoitellessaan kiekkoa työntää tai nojata toisiinsa, jos heidän ainoa tavoite on kiekon tavoittelu. He eivät saa sitoa/työntää vastustajaa laitaa vasten tai käyttää ylävartalollaan ylimääräistä voimaa erottaakseen vastustajaa kiekosta tavoittelematta itse kiekon hallintaa.

Suojavarusteet (Mukaillen IIHF Rules Section 4)

Kaikkien pelaajien tulee käyttää täyttä suojavarustusta, joka sisältää CSA/HECC hyväksytyt ristikon/kokokasvonsuojuksen ja BNQ/HECC hyväksytyn kaulasuojuksen. Ilman asianmukaista suojavarustetta pelaava pelaaja saa pienen rangaistuksen pelin viivyttämisestä eikä ole oikeutettu kärsimään rangaistusta tai palaamaan peliin ennen kuin hänellä on velvoitettu varuste.

Korkealla mailalla pelaaminen (Poiketen IIHF RULE 75 ja 76)

Korkean mailan määritelmä on näkövammaiskiekossa maalin yläriman korkeudella (91 cm) ja peli keskeytetään välittömästi rikkeen tapahduttua. Seuraava aloitus tapahtuu lähimmältä aloituspisteeltä sekä korkealla mailalla tehty maali hylätään.

Lyöntilaukaukset

Lyöntilaukaukset ovat kiellettyjä näkövammaiskiekossa. Lyöntilaukaus katsotaan, jos mailan lapa on laukoessa korkeammalla kuin 91 cm ja/tai mailan ja jään välinen kulma on yli 90 astetta. Peli keskeytetään välittömästi laukauksen tapahduttua, ja jos laukauksesta syntyy maali, se hylätään. Laukonut pelaaja saa pienen rangaistuksen lyöntilaukauksesta.

Liian monta pistettä jäällä

Liian monta pistettä jäällä soveltaa IIHF sääntöä 166 liian monta pelaajaa jäällä ja näkövammaiskiekon pisteytysjärjestelmää. Rikkeestä saa siirretyn pienen joukkuerangaistuksen liian monta pistettä jäällä.

Syöttösääntö

Jotta heikoiten näkevät pelaajat voisivat mahdollisimman hyvin seuratta kiekon liikkeitä, tulee hyökkäävän joukkueen tehdä vähintään 1 syöttö hyökkäysalueella ennen kuin he ovat oikeutettuja tekemään maalin. Tuomari soittaa välittömästi elektronisella pillillä normaalista pillistä poikkeavaa ääntä vähintään 5 sekuntia, kun velvoitettu ”syöttö” on tapahtunut, jotta kaikki pelaajat tietävät maaliteon olevan mahdollista. Jos maali tai torjunta tapahtuu ilman tehtyä ”syöttöä”, tuomari puhaltaa välittömästi pelin poikki ja aloitus siirretään puolueettomalle alueelle.

Kun velvoitettu ”syöttö” on tehty, on hyökkäävän joukkueen mahdollista tehdä maali, kunnes kiekko poistuu hyökkäysalueelta tai tapahtuu pelikatko. Eli vain kiekon käydessä siniviivan yli tai pelikatkon jälkeen riippumatta aloituspaikasta hyökkäävän joukkueen on tehtävä uusi ”syöttö”

Syötön määritelmä:

”Syöttö” on suoritettu, kun hyökkäävä pelaaja tarkoituksenmukaisesti siirtää kiekkoa mailalla tai luistimella ja seuraava pelaaja, joka kiekkoon koskettaa, on samasta joukkueesta ilman että puolustavan joukkueen pelaaja on koskenut kiekkoon millään tavalla.

Esimerkkitilanteita:

Tilanne 1: Hyökkääjä syöttää kiekkoa joukkuekaverilleen ja kiekko ohjautuu millä tahansa tavalla puolustajasta, mutta menee lopulta tarkoitetulle joukkuekaverille Tulos; EI ”syöttöä”

Tilanne 2: Hyökkääjä ylitettyään siniviivan laukoo kiekon päätyyn ja seuraava kiekkoon koskenut pelaaja on joukkuekaveri (vaikka kuluisi useampi sekunti) Tulos; ”Syöttö”

Tilanne 3. Hyökkäyspään aloituksessa oleva keskushyökkääjä voittaa aloituksen puhtaasti joukkuekaverilleen ilman että toinen keskushyökkääjä koskee kiekkoon. Tulos: ”Syöttö”

Tilanne 4: Hyökkäyspään aloituksessa oleva keskushyökkääjä voittaa aloituksen joukkuekaverilleen, mutta toinen keskushyökkääjä koskee kiekkoon aloituksessa. Tulos: EI ”syöttöä”

Oman maalin tekeminen

”Syöttösäännön” vuoksi saattaa tapahtua monia tilanteita, joissa kiekko päättyy puolustavan joukkueen omaan maaliin, minkä seuraukset ovat erilaisia tilanteen mukaan.

Esimerkkitilanteita:

Tilanne 1: ”Syöttö” on suoritettu ja hyökkäävä joukkue on oikeutettu tekemään maali. Jos kiekko menee maaliin, ei ole väliä mitä puolustava joukkue on tehnyt. Tulos: Maali

Tilanne 2: ”Syöttöä” ei ole suoritettu ja hyökkäävä joukkue ei ole oikeutettu tekemään maalia. Jos puolustava pelaaja vahingossa ohjaa kiekon omaan maaliin hyökkäävän pelaajan laukauksen kautta, tapahtuu aloitus lähimmästä aloituspisteestä. Tulos: EI maalia

Tilanne 3: ”Syöttöä” ei ole suoritettu ja hyökkäävä joukkue ei ole oikeutettu tekemään maalia. Puolustava pelaaja pelaa kiekon tuomarin harkinnan mukaan tarkoituksenmukaisella toiminnalla omaan maaliin. Esimerkiksi yrittäessään purkaa kiekon puolustusalueelta, mutta sen ohjauduttua maaliin kenen tahansa pelaajan kautta. Tulos: Maali

Seuraavissa sääntösovelluksissa korostetaan IIHF RULE 19 maalialueesta. Maalialue on tila, joka on maaliviivan keskellä olevasta sinisellä värjätystä alueesta ja sitä rajaavasta 5 cm paksuisesta punaisesta viivasta ylärimaan ylettyvä kolmiulotteinen tila.. Jos pelaaja tai kiekko on osittainkin viivan päällä, katsotaan se olevan alueella.

Hyökkääjän maalialueen rikkomus (Poiketen IIIHF RULE 150)

Maalivahti on ainoa pelaaja, joka saa olla maalialueen sisäpuolella. Vain hyökkäävän pelaajan maila saa koskaan mennä maalialueelle, vaikka pelaajalla olisi kiekko hallussa. Pelaajan mentyä maalialueelle, peli keskeytetään välittömästi ja seuraava aloitus tapahtuu puolueettomalta alueelta. Maali hylätään, jos pelaaja on mennyt maalialueelle ennen kuin kiekko on mennyt maaliin.

Esimerkkitilanteita

Tilanne 1: Tuomarin tulkinnan mukaan puolustava pelaaja työntää hyökkäävän pelaajan maalialueelle. Tulos: Puolustajan maalialueen rikkomus ja aloitus hyökkäysalueelta.

Tilanne 2: Tuomarin tulkinnan mukaan puolustava pelaaja työntää hyökkäävän pelaajan maalialueelle, jossa pelaaja tekee maalin, ennen kuin tuomari pysäyttää pelin Tulos: Maali.

Tilanne 3: Puolustavan joukkueen hallitessa kiekkoa ja rakentaessa hyökkäystä, hyökkäävä pelaaja pyrkii katkaisemaan pelin menemällä maalialueelle. Tulos: Pelin annetaan jatkua normaalisti.

Puolustajan maalialueen rikkomus (Poiketen IIIHF RULE 150)

Puolustaja ei saa mennä maalialueelle. Tuomari saa antaa suullisen varoituksen puolustajalle poistua maalialueelta. Jos puolustaja torjuu laukauksen ollessaan maalialueella, hänelle tuomitaan siirretty pieni rangaistus puolustajan maalialueen rikkomuksesta. Jos tuomarin täytyy keskeyttää peli toistuvasta puolustajan maalialueen rikkomuksesta, keskeytyksen aiheuttaneelle pelaajalle tuomitaan siirretty pieni rangaistus puolustajan maalialueen rikkomuksesta.

Maalivahti pysäyttää kiekon (Poiketen IIHF RULE 49)

Koska maalivahti on sokea ja kiekko ei pidä ääntä liikkumattomana, ei hänen tarvitse torjunnan jälkeen peittää kiekkoa pysäyttääkseen pelin, niin kauan kuin torjunnan seurauksena kiekko pysähtyy maalialueelle. Kun maalivahti on tehnyt torjunnan, tuomari päättää, milloin kiekko on liikkumattomana maalialueella ja puhaltaa pelin poikki. Korostetaan myös IIHF RULE 200, jossa tuomari voi välittömästi keskeyttää pelin, jos maalivahti saa osuman kiekosta maskiinsa eikä hyökkäävällä joukkueella ole välitöntä maalintekomahdollisuutta.

Maalivahdin estäminen (IIHF RULE 150)

Jos hyökkäävä pelaaja ottaa fyysistä kontaktia vastapuolen maalivahtiin maalialueella millään osalla kehoa, mailalla tai luistimilla, tulee hänelle tuomita siirretty pieni rangaistus maalivahdin estämisestä.

Laiton torjuntatyöskentely

Maalivahdin tulee seisoa jokaisen aloituksen aikana ja palata seisoma-asentoon aina kun kiekko poistuu puolustusalueelta. Jos maalivahti yrittää olla polvillaan tai kyljellään aloituksen aikana, tulee hänelle tuomita siirretty pieni rangaistus laittomasta torjuntatyöskentelystä.

Pitkä kiekko (Poiketen IIHF RULE 65)

Pitkä kiekko pysäyttää pelin välittömästi kiekon ylitettyä kokonaan maaliviivan.

Tappeleminen (Poiketen IIHF RULE 141)

Kaikki pelaajat, joille määrätään rangaistus tappelemisesta saavat ison rangaistuksen eli 5 minuutin pelikiellon ja automaattisen pelirangaistuksen.

Sovellettavat käytännöt

Maalivahdin ottaminen pois

Joukkue voi siirretyn rangaistuksen takia tai halutessaan 6. kenttäpelaajan, ottaa maalivahdin väliaikaisesti pois kentältä. Tällöin pelatessa tasakentällisillä kentällä saa olla (6 pelaajalla) 16 pistettä, pelatessa yhden miehen alivoimaa kentällä saa olla (5 pelaajalla) 13 pistettä ja pelatessa kahden miehen alivoimaa kentällä saa olla (4 pelaajalla) 10 pistettä. Siirretyn rangaistuksen aikana joukkue voi ”ottaa pois maalivahdin” ottamalla kuudennen kenttäpelaajan jäälle, vaikka maalivahti pysyy paikallaan maalissa. Jos näkövammaiskiekossa haluaa muuten ottaa maalivahdin pois, tulee se tapahtua pelikatkon aikana. Jos maalivahti pyrkii ulos maaliltaan pelin aikana, voidaan hänelle tuomita välitön tai siirretty pieni rangaistus pelin viivyttämisestä, riippuen kumpi joukkue hallitsee kiekkoa.

Rangaistuslaukaus

Rangaistuslaukaus voidaan myöntää vain tilanteessa, jossa ”syöttö” on jo tehty ja joukkue on oikeutettu maalintekoon. Jos puolustaja tekee rangaistuslaukaukseen johtavan rikkeen, mutta ”syöttöä” ei ole tehty, tuomitaan hänelle pieni rangaistus.

Voittomaalikilpailu

Näkövammaiskiekossa käytetään IIHF sääntöjen mukaista voittamaalikilpailua tasapeliin päättyneen jatkoajan jälkeen. Puolustavan alueen tuomari varmistaa, että maalivahti ymmärtää kohtaavansa seuraavan laukojan, minkä jälkeen keskialueen tuomari puhaltaa pilliin ja antaa luvan suorittaa seuraava laukaus.

Aloitukset

Tuomari heiluttaa kiekkoa aloituspisteen luona niin, että siitä pääsee ääntä. Näin pelaajat osaavat asettua oikeisiin asemiin kentällä. Lisäksi tuomari puhaltaa pilliin juuri ennen kiekon pudottamista, jotta kaikki pelaajat tietävät, kiekon olevan aivan kohta pelissä.

Kiekon poistuminen hyökkäysalueelta ja hybridipaitsiot

Tuomari huutaa 3 kertaa äänekkäästi ”OUT” joka kerta, kun kiekko poistuu hyökkäysalueelta puolueettomalle alueelle. Näin pelaajat (etenkin maalivahdit) tietävät, että hyökkäävän joukkueen on tehtävä uusi ”syöttö” ja hyökkäävien pelaajien on poistuttava paitsiosta. Siirretyn paitsion/hybridipaitsion aikana tuomarin on huudettava paitsiossa olevalle hyökkääjille ”OFFSIDE”, jotta he ymmärtävät poistua hyökkäysalueelta.

Maali pois paikoiltaan

Koska maalivahdit ovat sokeita ja orientoituvat peliin maalikehikon mukaan, tulee lähimmän tuomarin olla erityisen tarkkaavainen, että maalikehikko pysyy paikoillaan. Maalivahdit saattavat helposti tönäistä maalin pois paikoiltaan, eivätkä joko huomaa itse sen olevan väärässä paikassa tai pysty asettamaan sitä itsenäisesti paikalleen. Tällöin tuomarin tulee avustaa maalivahtia asettamaan maaliverkko paikoilleen tilanteen salliessa jopa pelin aikana.

Kysymyksissä ja selvityksissä ota yhteyttä

Matt Morrow, Kansainvälisen näkövammaiskiekkoliiton (IBIHF) toiminnanjohtaja

Koonnut ja suomentanut Antti Latikka